Metsästyspainotteinen yhteismetsä

Sippolat ovat vanha maanviljelijäsuku, joka on lähtöisin Ulvilan Ravanista. Kantatila sijaitsee yhä Ravanissa, mutta metsiä on myös Kullaalla. Maat ovat olleet suvun omistuksessa ainakin kaksi - kolmesataa vuotta.

Kalle Sippola jatkaa sukupolvenvaihdoksen myötä tilanpitoa agrologiksi opiskelevan avovaimonsa kanssa. Heidän perheeseensä kuuluu myös kolmevuotias tyttö ja viisivuotias poika. Lapsille luonnossa olo on tärkeää, erityisesti poika on kova lintubongari. Perhe viettikin viime juhannuksen telttaillen Pitkäselän maisemissa. Luonto oli tullut hyvinkin lähelle, kun peura oli aamusella tullut ihmettelemään lapsiperheen touhuja. Kalle harrastaa metsästystä, riistanhoitoa, marjastusta ja sienestystä.

Kalle Sippola Pitkäselän rannalla huhtikuussa 2018. Kuva Nora Albrecht

Kallen isovanhempien perintönä on tullut osa metsästä, jossa Kalle on yhtenä perikunnan osakkaana. Perikuntaan kuuluu neljä osakasta ja alueet yhdistetään tulevaisuudessa isompaan yhteismetsään, johon Kalle puolisoineen on tulossa pääosakkaaksi.

Osa Äijälän tilasta Kullaalla on aikoinaan liitetty Sippolaan. 1840-luvulla Sippola jaettiin kahden sisaruksen kesken ja myös Äijälän metsä jaettiin kahteen osaan. Raja kulkee nykyisin Pitkäselän poikki. Pohjoisosa järvestä kuuluu Kaartisen suvulle.

Maatilan sukupolvenvaihdos ei ole vielä toteutunut, joten yhteismetsähanke toteutuu ensi vuoden aikana. Yhtiömuotoa ei ole vielä täysin päätetty. Tarkoitus onkin konsultoida metsäammattilaista siitä, mikä olisi edukkain vaihtoehto tässä tapauksessa.

Pitkäselkä on kuin Lapin erämaajärvi. Rannoilla on kelopuita, suuria mäntyjä ja veteen kaatuneita puita. Järvet, joissa metsä on hakattu rantaan asti, ovat todella rujon näköisiä. Järven maisema miellyttää silmää, kun rannat jättää reilusti hakkaamatta. Ne uusiutuvat itsestäänkin. Toki ison tilin tekisi, jos männyt järven ympäriltä kaataisi, mutta samalla menettäisi ison osan järven viehätyksestä.

Metsä tuottaa puutavaran ja rahan lisäksi ruokaa; lihaa, marjoja ja sieniä sekä lämmitysenergiaa. Kallen perheen talo on täysin puulämmitteinen. Metsään liittyy myös hengen ja sielun asiat. Kotisohvalla painaa yleensä työasiat tai raha-asiat. Metsässä pääsee karkuun arjen kiireitä ja siellä voi olla aseen kanssa tai ilmankin, hyvän kaveriporukan kanssa.

Pitkäselkä toukokuussa 2018. Kuvat Nora Albrecht

Suomessa pitää luontoa suojella ja varjella, mutta myöskään metsätaloutta ei unohdettaisi vaan kehitettäisiin eteenpäin. Suomessa on jääty siihen, että puutavarasta tehdään joko sellua tai rakennustavaraa eli lautaa, paneeleita yms. Huonekalubisnestä voisi kehittää paljon, esimerkiksi Tanskan tai Ruotsin tasolle. Kun talousasioissa mennään eteenpäin, myös luontoarvot ovat tärkeässä asemassa, näitäkin voisi viedä ulkomaille. Porista Pitkäselälle ajaa noin puoli tuntia ja ollaan silti keskellä erämaata. Liikenteen melu ei kuulu järvelle, ainoastaan linnunlaulu. Hiljaisuutta voisi myydä ulkomaille esimerkiksi kiinalaisille ja japanilaisille. Luontoarvot ja talousarvot kehittäisivät yhdessä tai erikseen toisiaan eteenpäin niin että olisi kauniita maisemia, joita ihailla, mutta kuitenkin unohtamatta sitä realiteettia että rahaa pitää metsästä tehdä koneellisin puukorjuukeinoin. Moni asia on metsänomistajasta itsestään kiinni. Sippolat haluavat että metsä pysyy järven ympärillä kauniina.

Ei ole mikään pakko tehdä erillistä luonnonsuojelualuetta, jos luontoa pystytään omaehtoisesti suojelemaan. Sukupolvenvaihdoksissa on tietysti omat haasteensa. Kallen poikakin on kuitenkin niin innokas lintumies, että arvojen luulisi jatkuvan.

Kalle toivoisi verotukseen viisautta. Kun veroa kerätään tietyltä alalta, se olisi hyvä myös käyttää sen alan kehittämiseen. Henkilökohtaiseen suojeluun pitäisi myös rohkaista, ilman pakotteita. 

Suvun seuraava polvi on paras jatkamaan töitä, tällöin metsiin liittyy muukin side kuin raha. Isojen metsien ja maiden periminen aiheuttaa myös kateutta, mutta ihmiset eivät ymmärrä että mukana tulee myös suuri vastuu. Raha on kovan työn takana metsässä. Kalle ei pysty tekemään metsätöitä niin että saisi suurimman voiton, töitä on pakko teettää ulkopuolisella. Metsästä saatava raha tulisi myös sijoittaa metsään. Usein metsätaloudesta saatavat rahat sijoitetaan maatalouteen ja se on väärä suunta, koska se näivettää metsätalouden ja antaa väärän kuvan maataloudesta. Metsäinvestointien jälkeen jäävän voiton voisi sitten sijoittaa mihin haluaa. Kallella on isot odotukset siitä että MTK:n toiminta Satakunnan alueella paranee.

Kallen terveiset ovat että olisi hienoa, jos saisi maa- ja metsätalousministerin käymään metsällä Kallen ja yhteismetsäporukan kanssa. Voisi parantaa maailmaa, päättää retki erätulille ja puhua sensuroimattomasti kaikesta maan ja taivaan väliltä.

hanketyöntekijä Nora Albrecht