torstai 5. toukokuuta 2016

Hankesuunnitelma

Tausta

On metsänomistajia, jotka vaalivat metsänsä luontoa yli lakien ja sopimusten vaatiman ja tekevät sen omalla kustannuksellaan. Omaehtoinen luonnonsuojelu talousmetsissä arvioidaan hyvin merkittäväksi metsäluonnon monimuotoisuuden säilymiselle, mutta ei tarkkaan tiedetä, mikä omaehtoisen metsäluonnon suojelun volyymi on, millaisiin luontoarvoihin se erityisesti kohdentuu ja miten luontoasenteet kestävät ja luontoarvot säilyvät kun taloudellinen tilanne ja markkinat muuttuvat tai omistaja vaihtuu.

METSO-ohjelman merkittävin ja eniten budjettivaroja vievä metsäluonnon suojelutapa on arvokkaiden metsänkappaleiden tiukka suojelu. METSOn rahoitusta halutaan kohdentaa niin, että saatava luonnonsuojelullinen hyöty on mahdollisimman suuri. Kohdentaminen saadaan sitä paremmaksi, mitä tarkemmin tiedetään metsänomistajien omaehtoisista suojeluteoista muodostuva tuki metsäluonnon suojelulle.

Länsi-Suomen luontoarvoyhdistys Koppelo ry. perustettiin METSOn kokeiluvaiheen vuosina. Sen jäsenistö koostuu metsänomistajista ja viljelijöistä, joiden tavoitteissa maisema, luonto ja sen monimuotoisuus ovat keskeisiä. Koppelo veti Maaseudulle elinvoimaa monimuotoisuudesta (MAAEMO) -hankkeen, joka palkittiin Maaseutuverkoston parhaat käytännöt -tunnustuksella v. 2010.


Kuva Nora Albrecht

Mitä hankkeessa tehdään?

Hanke etsii metsänomistajia, joiden metsätalouteen ja metsänomistukseen kuuluu tavallista enemmän omaehtoista luontoarvojen tunnistamista, kunnioitusta, säästämistä ja hoitamista. Heistä muodostetaan verkosto, joka kokemuksienvaihdon ja asenteiden kehittymisen kautta tukee METSOn tavoitteita metsätalouden maalla sen lisäksi, että parhaat osat metsiä voidaan erikseen sopien suojella pysyvästi METSOn rahoituksella. Omaehtoinen metsäluonnon suojelu ja hoito tukee myös riistan elinympäristöjen säilymistä ja parantamista.  Kun omaehtoisen metsäluonnon suojelun kohdentuminen, pysyvyys ja määrä tiedetään, voidaan METSOn resurssit kohdentaa tiukkaan suojeluun paremmin.

Pääosa hankkeen töistä tehdään Satakunnassa, pienemmältä osin Varsinais-Suomessa. Kaukaisiakaan verkostoon mukaan haluavia ei torjuta.

Hankkeessa tavoitellaan metsänomistajien vapaaehtoisuuteen perustuvaa tilakohtaista metsäluonnon tilan seurantaa ja raportointia, joka tuottaa vuosittain tilannetietoa metsäluonnon monimuotoisuuden säilymisestä tila- ja verkostotasolla.

Suomen metsäkeskuksen läntinen palvelualue osallistuu yhteistyösopimuksella hankkeen toteutukseen. Se osallistuu metsänomistajien ja verkoston pyynnöstä retkeilyihin ja luontoarvoja säästävien metsätaloustoimenpiteiden suunnitteluun. Se myös muokkaa metsävaratietoa ja Metsään.fi palvelun tietoja metsänomistajien tavoitteiden tai toteutuneiden toimenpiteiden mukaiseksi. Tämä toimii pilottina Metsään.fi palvelun kehittämiseksi, jotta metsänomistaja voi jatkossa helpommin ilmoittaa tavoitteensa palveluun ja saada toimenpide-ehdotukset niiden mukaisiksi.



Kuva Nora Albrecht

Hankkeen töiden ajoitus

Hanke alkaa keväällä 2016. Verkosto perustetaan. Hankkeesta tiedotetaan ammatti- ja yleismediassa, kutsutaan metsänomistajia mukaan ja käynnistetään retkeilyt verkostoon ilmoittautuneiden metsissä. Ensimmäisen kesän mittaan on saatu perustava aineisto siitä, miten yksityismetsissä on luonnonarvoja vaalittu, millä tavoin ne kohdentuvat ja mikä niiden merkitys on metsäluonnon suojelun kannalta. Retkeilyyn huonommin sopivana aikana hankkeessa painottuvat tiedottaminen, yhteydenpito verkoston jäseniin ja metsä- ja ympäristöalan tahoihin. Verkoston jäsenten kanssa perehdytään Metsään.fi -palveluun, mietitään tulevien metsänhoitotoimenpiteiden luontovaikutuksia ja luontoarvojen mahdollisimman hyvää huomioimista.

Vuoden 2017 toiminta jatkaa samoilla linjoilla kuin hankkeen ensimmäisenä vuonna aloitettiin. Verkosto on kasvanut ja retkeilytoiminta laajentunut. Saadaan lisää aineistoa, ja pystytään paremmin kuvaamaan metsänomistajien omaehtoisen luontopanostusten kohdentuminen ja merkitys. Saadaan ensimmäisiä havaintoja sekä kasvaneesta luonnonsuojelullisesta asenteesta että metsätalouden toimenpiteistä, joissa luontoarvot kaikesta huolimatta häviävät tai heikkenevät. Vuosi 2017 on Suomen itsenäisyyden juhlavuosi, ja se huomioidaan myös hankkeessa.

Vuonna 2018 verkosto laajenee ja retkeilytoiminta jatkuu edelleen. Saadaan alustavaa käsitystä siitä, miten metsäluonnon vaaliminen ja hoito ja metsätalouden harjoitus toimivat yhdessä, miten luontoarvot kehittyvät ja miten ne paikallisesti heikkenevät. Pystytään näkemään yksityiset metsänomistajat metsäluonnon suojelun yhtenä toimijana METSO-paletissa. Saadaan kokemuksia, miten puunostajat ja metsäurakoitsijat reagoivat omistajan luontopainotuksiin ja miten metsäala kehittyy huomioimaan ne.

Vuonna 2019 hanke valmistelee lopettamistaan ja tehtävien siirtoa Koppelo-yhdistykselle. Tässä vaiheessa tiedetään myös, millaiset valmiudet metsä- ja ympäristöhallinnolla on toimia luontoverkoston kanssa ja vastaanottaa ja tilastoida sen jäseniltä saamiaan raportteja ja houkutteleeko luontoverkoston toimintamalli vastaaviin avauksiin myös muualle Suomeen.

Kuva Nora Albrecht

Toimintamalli

Hankkeen vetäjätahon edustajat ja muut luontoverkoston jäsenet ovat metsänomistajia. Hankkeen on mahdollista muodostaa samankaltaisten haasteiden ja mahdollisuuksien kanssa askaroiva vertaisverkosto. Kun luontoarvoja tunnistaa ja toivoo niiden huomioimista naapurin maalla, pitää osoittaa valmiutta toimia omankin metsän kohdalla vähintään yhtä ansiokkaasti. Vertaistoiminta synnyttää keskinäistä sitoutumista ja asenteiden kehittymistä paremmin kuin neuvojen vastaanotto ja noudattaminen.

Hankkeen vertaisluonnetta kuvaa myös sen suuri talkoo-osuus.

Kokemusten vaihdon ja asenteiden muodostumisen kannalta tärkein toimintatapa on verkoston jäsenien metsiin tehtävät retkeilyt. Niihin voivat osallistua muut verkoston jäsenet, metsä- ja luontoammattilaisia ja tutkijoita.

Mitä hankkeella saavutetaan ja mitä sen päätyttyä jää jäljelle?

Tavoitteena on, että metsänomistajien luontoverkostoon kuuluu sen loppuvaiheessa vähintään 200 metsänomistajaa ja heidän omistamiaan metsätiloja yhteisalaltaan n. 5000 ha. Tällä alueella harjoitetaan metsätaloutta niin, että kunkin metsätilan luontoarvot ovat maallikkotaidoin ja omistajan näkemyksien mukaisesti selvitetyt ja otetaan toimenpiteissä mahdollisuuksien mukaan huomioon. Luonnontilan kehitystä ja muuttumista seurataan ja raportoidaan siitä metsä- ja ympäristöhallinnolle. Osallistutaan Metsään.fi -sivuston vuorovaikutteisuuden kehittämiseen.

Hankkeen kehittämän metsänomistajien luontoverkoston toimintaa vetää hankkeen päätyttyä Koppelo-yhdistys. Se toimii hankkeen aikana hahmottunein tavoin siinä määrin kuin ilman palkattua työvoimaa on mahdollista.

Metsänomistajien omaehtoinen luontoarvojen vaaliminen ja hoito tulee aktiiviseksi osaksi metsätaloutta ja sen brändiä ja osaksi metsäluonnon monimuotoisuuden säilyttämistavoitetta METSO-ohjelman kumppanina. Pystytään tarkemmin hahmottamaan, mikä osa metsäluonnon monimuotoisuutta säilytetään metsälain, sertifioinnin ja kestävän metsätalouden rahoituslain keinoin, mikä lisäarvo metsänomistajien omaehtoisista luontoteoista siihen tulee ja mikä on METSO-rahoituksella toteutettavan tiukan suojelun lisätarve.

Jos metsänomistajien omaehtoisen luonnon vaalimisen arvo saadaan tiedostetuksi osaksi metsätaloutta ja metsäluonnon suojelua, on perusteita järjestää aluehallintoa niin, että metsätilojen luonnontilan kehittymisestä ja muutoksista tullut raportointi saadaan osaksi metsätilastointia.

Miksi metsänomistajien luontoverkosto on hankkeena välttämätön ja erinomainen?

METSO-ohjelmaa tullaan lähivuosina rahoittamaan vähemmän kuin metsäluonnon suojelun tarve edellyttäisi. Se merkitsee pienempää määrää uusia suojelualueita. Tulee tarvetta tehostaa metsäluonnon suojelua ja hoitoa metsätalouden maalla ja sovittaa se ja muu metsätalouden harjoitus mahdollisimman hyväksi yhdistelmäksi. Metsänomistajien luontoverkosto on yksi vastaus tähän haasteeseen.

Metsän luontoarvoihin ja luonnonhoitoon liittyvä palvelu on ollut pääosin julkisrahoitteista. Säästöt voivat vähentää yleistä ja luonnon etua edistävä neuvontaa ja palvelua. Metsänomistajien luontoverkosto toimii luonnon hyväksi ja samalla niin, että omistajan metsäänsä kohdistamat hyvinvointiodotukset täyttyvät.

Länsi-Suomen luontoarvoyhdistys Koppelo ry. on toistaiseksi ainoa suomalainen yhdistys, jonka jäsenistö ja johto koostuvat yksityisistä metsänomistajista ja jonka tavoitteena on vaalia metsien luontoarvoja. Koppelon vahvuutena on, että sen jäsenet voivat kohdata metsänomistajia samalta silmän tasalta, keskustella heidän kanssaan ja haastaa heitä toimimaan luontoasioissa samoilla linjoilla tai pistämään vielä paremmaksi.

Lounais-Suomen alueelliseen metsäohjelmaan on kirjattu toimenpiteeksi "Metsänomistajien luonnonhoitoverkoston" perustaminen.

Vastauksia kysymyksiin

Mihin metsänomistaja sitoutuu liittyessään verkostoon ja mitä etuja hänellä verkostossa olemisesta on?

Metsänomistaja liittyy verkostoon ilmoittamalla ja jää siitä pois vastaavasti. Kaikki metsäänsä ja sen käyttöön liittyvät ratkaisut hän tekee edelleen itse. Verkostossa olemisesta ja toimimisesta hänelle koituu kustannuksia vain käytetyn ajan ja kuljetun matkan vuoksi. Kummastakin hän päättää itse. Laskuja hän ei esitä muille eivätkä muut hänelle.

Verkoston jäsenenä metsänomistaja voi osallistua retkeilylle muiden verkoston jäsenten metsiin, tehdä havaintoja ja keskustella samanhenkisessä porukassa metsätaloudesta, luonnonsuojelusta ja niiden yhteen sovittamisesta.  Toivotaan myös, että hän voi vastavuoroisesti kutsua muita verkoston jäseniä tutustumaan omiin metsiinsä.

Metsänomistaja voi saada hanketyöntekijän perehdyttämään häntä Metsään.fi -palveluun, etsimään kanssaan ratkaisuja säästää luontoa metsätalouden toimenpiteissä ja kirjaamaan niitä metsänkäyttöilmoitukseen, ohjeistamaan urakoitsijaa, arvioimaan luontokohteiden säästymistä metsätöissä ym. Kaikki tieto, jota hanketyöntekijä näissä tapaamisissa saa, jää vain hänelle, ja tietojen edelleen luovutus tapahtuu vain metsänomistajan luvalla kussakin tilanteessa erikseen sovittuna.

Suositellaan, että verkoston metsänomistajajäsenet raportoivat metsänsä todetuista luontoarvoista metsä- ja ympäristöhallinnolle tai sallivat hankkeen raportoida niistä samoin kuin siitä, miten luontoarvot muuttuvat ajanoloon esim. metsätalouden toimenpiteiden takia. Verkoston jäsen voi kuitenkin kieltää raportoimisen.

Millainen lähtökohtainen luontoasenne metsänomistajalta ja millainen suojelullinen lähtötaso hänen metsältään vaaditaan verkostoon liityttäessä?

Lähtötasovaatimuksia ei ole. Jonkinmoinen kiinnostus metsän luontoarvoihin ja niiden huomioimiseen on suotava, mutta jos sitä ei ole, uskotaan, että se kasvaa hankkeen mittaan ja ansiosta. Kaikki metsät ovat metsäluonnolle tärkeitä. Jos luontoarvoja ei juuri nyt löydy (yleensä löytyy), niin ajan mittaan ne voivat kehittyä vaikka kuinka tärkeiksi.