Metsätavoitteita 1

Suomen Luonnonsuojeluliitto SLL julkaisi metsätavoitteensa (https://www.sll.fi/mita-me-teemme/metsat/tavoitteemme). Hyviä ovat, vaikken kaikista olekaan samaa mieltä. Muutama kommentti:

SLL haluaa suojelualueita lisää, Etelä-Suomeenkin vähintään 17 prosenttia metsäalasta. Heikentyneitä elinympäristöjä pitää ennallistaa ja vähittäin siirtyä jatkuvan kasvatuksen metsänhoitotapaan.  

Tavoitetta ei sovi kertaheitolla tyrmätä. Vastaväittäjän perusteet – teollisuuden puuhuolto, rahan vähyys tai metsänomistajien omistusoikeus – voivat olla esittäjälleen vaikka kuinka sydämenasioita, mutta jos lähtökohdaksi otetaan suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, pitää Luonnonsuojeluliiton puhua juuri siitä. 

Tavoitteiden lausumisen ja niihin pyrkimisen välillä on eroa.  Mistä SLL löytää kumppanit, joiden kanssa valtakunnan asiat saadaan sen haluamalle mallille? Ainakin tavoitteiden laadinnassaan näyttää liitto toimineen varsin suppeassa seurassa, ilman niitä tahoja, joiden työksi päämääriin pääsy kenties tulee.  Jonkun pitää tehdäkin jotain. Toivottavasti varsin pian saamme toimenpideohjelman, jossa kerrotaan kuka tekee, mitä tekee, kuka maksaa kuinkakin paljon, ja kuka pokkaa rahat. 

SLL esittää hakkuiden yhteyteen perittäväksi luonnonsuojelumaksua, jolla aiheutuvaa haittaa luonnolle kompensoidaan, suojelualueita lisäämällä. Menettely on käänteinen METSOn kokeiluvaiheen luonnonarvokaupalle. Siinä metsänomistajaa palkittiin, kun hän antoi metsänsä kehittyä suojelullisesti arvokkaammaksi, taloudellisesta tuotostaan tinkien. Nyt esitetään metsänomistajalle (hän sen puutavaran hinnassa kuitenkin huomaa) maksua metsän luontoarvon heikentämisestä.  Pedagoginen ongelma: Pääseekö tulokseen paremmin kannustamalla kuin rankaisemalla?

Yleisen edun tarvitseman rahan perimiseen on jo olemassa verotus. Sen lisäksi metsänomistajan sopii tukea hakkuittensa yhteydessä vaikkapa Luonnonperintösäätiötä. Odotan, että puunostajan sopimuslomakkeeseen tulee sitä tarkoittava rasti.

Liiton tavoin pidän tökerönä, että julkisin varoin metsänomistajille tarjotaan vain jaksollista kasvatusta markkinoivia kuviokarttoja, hoito-ohjeita ja tukirahaa. Liiton näkemys siitä, että puuntuotantoelinkeinon tukemisen sijaan pitää tukea yleistä etua, mm. maisema-, virkistys- ja luontoarvojen säilymistä, on oikea. Väitän kylläkin, että luontoarvot saadaan parhaiten säilymään kertomalla omistajalle luontoarvoista ja luottamalla hänen vastuuntuntoonsa. Joku luontokohde kärsii, mutta löytyy yhtä lailla metsänomistajia, jotka ilomielin suojelevat metsänsä luontoarvoja lakikirjan ja metsäpoliisin määräyksiä laajemminkin. Aivan keskeinen vastuu asiassa on metsäpalveluiden toimittajilla.

Olen jossain määrin myönteinen jatkuvan kasvatuksen metsänhoidolle, mutta ihan kaikkea siitä ei vielä ole nähty. Avohakkuualueiden tilalle voi tulla koko metsätilan harsinta viidentoista vuoden välein isoin mahdollinen hakkuukone aina kookkainta puustoa päin ohjaten. 

Tällä hetkellä näyttäisi talousmetsien luonto säilyvän parhaiten alhaisten puutavaranhintojen ja pienten omistusyksiköiden ansiosta. Parinkymmenen hehtaarin metsälöstä tykätään paljon enemmän sillään kuin tehotuotannon mylläämänä. Perheen tulot on joka tapauksessa hankittava muualta. Toivon Luonnonsuojeluliitolta tukea sellaisia veromääräyksiä tms. vastaan, joilla virallisen metsänomistamisen kaidalta tieltä poikenneet pannaan metsineen valtion suunnitelmatalouden määrittämään järjestykseen. 

Raimo Hakila

kuva Nora Albrecht

Metsänomistajien luontoverkoston vuosi 2018

Hankkeen tämän vuoden rahoitus on jälleen saatu ja minun työpestini jatkuu. Tähän viimeiseen kokonaiseen hankevuoteen tulee mahtumaan paljon kaikenlaista toimintaa. Perinteiseen tapaan aiomme järjestää erilaisia, mahdollisimman monipuolisia retkiä. Tavoitteena olisi järjestää yhteistyöretki jonkin luonnonsuojelujärjestön kanssa, sekä retki erilaiseen, luontoarvoja painottavaan yhteismetsään. Tänä vuonna on myös runsaasti yhteistyötä Siikaisten kunnan kanssa, joten yksi retki suuntautuisi todennäköisesti Siikaisiin. Tälle retkelle olisi tarkoitus saada Näiden lisäksi järjestämme kosteikkoretken ja retken verkostolaisen metsään. Vuoden lopussa olisi luvassa luentotilaisuus, josta lisätietoa lähempänä kyseistä ajankohtaa.

Haemme näkyvyyttä erilaisten tiedotuskanavien kautta, facebook ja metsänomistajien luontoverkosto -ryhmä näistä tärkeimpänä. Jatkamme blogipostauksia ahkerammin mitä viime vuonna.

Vuoden 2018 aikana tuotamme sähköisen julkaisun Metsonpolkuun. Julkaisussa esittelemme yhdistystä ja hanketta. Julkaisun pääpainona tulee olemaan erilaisten metsänomistajien ääni.

Siikaisten kunta teettää metsäsuunnitelman metsänhoitoyhdistys Karhulla ja me olemme yhteistyössä Karhun kanssa tekemässä maisemaselvityksiä kunnan metsäpalstoista. Kunnalle on taloudellisen tulon lisäksi tärkeää luonnon vetovoimatekijät, joten metsäsuunnitelmassa on mahdollista huomioida luonnolle ja virkistykselle tärkeät kohteet.

Erilaiset katselmukset verkostolaisten metsiin jatkuvat.

hanketyöntekijä Nora Albrecht

Hankesuunnitelma vuodelle 2018

Toimintatapa

Vuonna 2018 verkosto laajenee ja retkeilytoiminta jatkuu edelleen. Saadaan alustavaa käsitystä siitä, miten metsäluonnon vaaliminen ja hoito ja metsätalouden harjoitus toimivat yhdessä, miten luontoarvot kehittyvät ja miten ne paikallisesti heikkenevät. Pystytään näkemään yksityiset metsänomistajat metsäluonnon suojelun yhtenä toimijana METSO-paletissa. Saadaan kokemuksia, miten puunostajat ja metsäurakoitsijat reagoivat omistajan luontopainotuksiin ja miten metsäala kehittyy huomioimaan ne.

Luontoverkoston toiminta on metsänomistajien keskinäistä ja tasa-arvoista vertaistoimintaa, luottamuksellista ja ilmaista. Omistaja saa metsäänsä koskevia tietoja, mutta päättää painostamatta, miten niitä käyttää.

Luontoverkoston laajeneminen

Tavoitteeksi asetetaan, että Luontoverkostoon liittyy viisikymmentä uutta metsänomistajaa.  Ilmoitettujen metsien pinta-ala kasvaa 2500 hehtaarilla. Verkostossa olevia metsänomistajia vuoden lopussa olisi täten 200 ja metsiä 5000 hehtaaria.

Tavoitteeksi asetetaan, että luontoarvoraportointien kokonaisala kasvaa 3500 hehtaariin. On luultavaa, ettei kaikilla hankkeen loppuvaiheessa verkostoon ilmoitetuilla metsähehtaareilla ehditä retkeilemään ja selvittämään metsien luontoarvoja siinä mitassa kuin maallikkotaidoin ja -asentein on mahdollista. Hankkeen vetäjä Koppelo-yhdistys jatkaa Luontoverkoston toimintaa ja metsäretkeilyjä vapaaehtoisvoimin.

Tavoitellaan Luontoverkostoon metsänomistajia, joiden metsän naapurissa on pysyvästi suojeltavaksi perustettu kansallispuisto, suuri luonnonsuojelualue tms. Tutkitaan, millaisia positiivisen yhteistyön mahdollisuuksia yksityisen metsätalouden harjoittajan ja suojelualueen hallinnoijan välillä on – ja myös, mitä riskejä ja epävarmuuksia lähinaapuruudesta koetaan.

Raportointijärjestelmän kehittäminen

Keskeinen työkalu talousmetsän luontoarvojen kirjaamiseen on metsään.fi -verkkopalvelu, jonka aineisto muodostuu vuosikymmenet virkatyönä kerätystä maastotiedosta ja uudemmasta laserkeilaukseen ja tietokoneanalyysiin perustuvasta kaukokartoitusdatasta. Hakkuista ja kemeratöistä saatava metsävaratieto päivittyy palveluun. Vasta löydetyt arvokkaat luontokohteet kirjataan, jos metsänomistaja niistä raportoi.

Ensimmäisen Luontoverkostohankkeen toimintavuoden aineisto muodostaa pohjan, jolta talousmetsien luontoarvoista ja niiden muutoksista raportoimista voi alkaa kehittää. Vuonna 2017 alkanutta kehitystyötä jatketaan Metsäkeskuksen kanssa.

Metsäteollisuusyhteistyö

Suunnittelu, ennakkovalmistelu, luontoarvojen ennakkoselvitys ja huomioiminen itse töissä voivat huonosti suunniteltuna merkitä kustannuslisiä ja kitkaa asiakassuhteissa, parhaimmillaan tulla osaksi hyvää metsäbrändiä. Metsäyhtiöt haluavat näyttää vastuullisuuttaan ja kehittävät siksi yhteistyötä luontovastuullisten metsänomistajien kanssa. Hanke pyrkii yhä vuonna 2018 avaamaan keskusteluyhteyden metsäyhtiöiden kanssa selvittääkseen, millaisia mahdollisuuksia töiden suunnittelussa ja toteutuksessa on luontoarvojen huomiointiin ja luontoarvotiedon päivittämiseen metsään.fi –sivuille.

Yhteistyö Riistakeskuksen kanssa

Riistametsänhoito on osoittautunut yhdeksi mielenkiinnon kohteeksi metsänomistajien parissa. Riistan elinympäristöjen huomioiminen on myös osa monimuotoisuuden lisäämistä. Täten aiomme huomioida myös tämän ulottuvuuden vuonna 2018 järjestettävillä retkillä ja tilaisuuksissa. Voisimme tehdä yhden retken esimerkiksi perustetulle riistakosteikolle.

Vesistöjen rehevöityminen ojitusten seurauksena.

Retkillä tarkastellaan ojitusten vaikutuksia erilaisilla kohteilla ja pyritään löytämään ratkaisuja esimerkiksi virtaamista rajoittamalla.

Metsän luontoarvojen säilyminen omistuksen muuttuessa

Hanke on tavoittanut metsänomistajia, jotka ovat siirtäneet tai lähivuosina aikovat siirtää metsänsä omistuksen ja hallinnan perilliselleen tai perillisilleen. Osallistutaan prosessiin omistajien luvalla, kuullaan eri osapuolten näkemykset metsän luontoarvoista ja selvitetään, millaiset velvoitteet, mahdollisuudet ja asenteet uudella omistajalla on niiden säilyttämiseen.  Vuonna 2017 alkanutta sukupolvenvaihdoksiin liittyvää kokemuksien kartoitusta jatketaan vuonna 2018.

Hankkeen julkaisu

Hankkeen puitteissa tehdään sähköinen julkaisu vuoden 2018 aikana ja se julkaistaan Metsonpolku –sivustolla.

Viestintä

Blogin ylläpito jatkuu.  Keskustelu sähköisissä verkoissa ja kentällä jatkuu avoimena, kiivaana ja hyväntahtoisena. Valmistetaan ja tarjotaan artikkeleita ammattilehtiin. Hankkeen yleisöretkille kutsutaan yleis- ja ammattimedian edustajia.