tiistai 2. lokakuuta 2018

Monikäyttöinen metsä



Kun median verkkosivut kertoivat Ulvilan Massille perustettavasta luonnonsuojelualueesta, sai uutinen peräänsä kiittäviä kommentteja. Alue on monelle tuttu. Luonnonsuojelualuetta kiertää valaistu pururata, sen vieressä ovat kesäteatterin rakenteet ja Ulvilan Uran liikuntapaikat. Vainio-Mattilan yhteismetsän Massin palsta on jo pitkään ollut virkistyskäytössä. Nyt osa siitä on luonnonsuojelualueena ja ulkoilijoiden, marjastajien, sienestäjien ja luonnonystävien käytettävissä kuten ennenkin.

Kommenttien joukkoon mahtui muutakin. Asiallisemmasta päästä oli toteamus, että nyt suojellun metsän puut olisivat voineet tuottaa vienti- ja verotuloja suomalaisille. Siis hyvinvointia.
Metsänomistajien luontoverkosto retkeili Massin uudella luonnonsuojelualueella, joka on osa Vainio-Mattilan yhteismetsää. Ulvilan Marttojen Raija ja Oili olivat järjestäneet alkukahvit ja pullat. Parinkymmenen joukko suuntasi pururadalle, ohitti pari myöhäistä mustikanpoimijaa männikkörinteessä, mietti avohakkuualalla metsän ja mustikan uusiutumista, poikkesi alarinteen kuusikossa, väisti hölkkääjää, nousi vedenjakajaharjanteelle ja käväisi ikivanhalla Selkätiellä ennen palaamistaan nuotiopiiriin ja makkaranpaistoon Uran laavulle. Esalla oli sieniä kotiin vietäväksi. Sateeltakin vältyttiin.

Yhteismetsän toimitsija Tapani Vainio-Mattila kertoi suojelualueen perustamisen taustoista. Viestiä meni kerralla paitsi metsänomistajien, myös hallinnon ja edunvalvonnan edustajien korviin ja päihin.
Harvoin luonnonsuojelualueen perustamispäätöksen taustalla on niin monta hyvinvointiperustetta kuin Massilla. Yhteismetsän talous on PEFC- ja FSC-sertifioitua, joista jälkimmäistä varsinkin isot metsäyhtiöt ja luontojärjestöt kannattavat. FSC-puu käy kaupaksi ulkomailla, eikä Ikealle kohta muunlainen puu enää kelpaakaan. Luonnonsuojelu Massilla merkitsee metsätuloa joltain muulta yhteismetsän kuviolta – ja sielläkin työt tehdään arvokkaiden luontokohteiden heikentämistä varoen.
Marjastajille, sienestäjille ja ulkoilijoille metsä on antoisampi puustoisena kuin aukeaksi hakattuna, muokattuna ja uudelle puustokierrolle laitettuna, mutta sen ei välttämättä tarvitse olla tiukasti suojeltu. Tämän kesän mustikkasaaliin pääosan poimin harvennetusta talousmänniköstä. Korvasienistä ja vadelmista pitävä hyväksyy hakkuuaukotkin.


Luontoverkoston retkeläisiä Ulvilan Massilla


Luonto ja sen monimuotoisuus muuttuu ihmisen hyvinvoinniksi vasta monen mutkan kautta. Ekosysteemipalveluiden välttämättömyydestä hyvinvoinnille kerrotaan ja perustellaan luonnon säilyttämisen hyödyllisyyttä. Vähemmän asioita järkeistävä huiskuttaa lakkiaan kurkiauralle ja toivottaa sille onnellista eteläntalvea ja paluuta kevään tullen.

Metsätalouden vienti- ja verotulot osataan laskea eurolleen. Mustikat, sienet, hölkkääminen, jänisjahti, puidenhalaaminen ja kurjet asettuvat hyvinvointipuntarissa samalle tai vastakkaiselle puolelle, mutta niihin sisältyvän hyvinvoinnin euroiksi muuttaminen ei ole aivan helppoa. Jos Massin luonnonsuojelualuetta tarkastellaan yksinään, päätyy moni varmaan ajattelemaan samoin kuin menetettyjä hakkuutuloja sureva nettokommentoija. Kun näköpiiri laajenee koko yhteismetsään ja kattaa Massin alueen vapaa-ajankäytön, voi olla lämpimästi samaa mieltä suojelupäätöstä kiittävien kanssa.

Raimo Hakila

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti