Länsi-Suomen luontoarvoyhdistys Koppelo ry:n uusi hanke käynnistyi toukokuussa 2016. Rahoittajana toimii ympäristöministeriön METSO-ohjelma. Hanke on noin kolmevuotinen ja päättyy vuoden 2019 aikana. Hanke etsii metsänomistajia, joiden metsätalouteen ja metsänomistukseen kuuluu tavallista enemmän omaehtoista luontoarvojen tunnistamista, kunnioitusta, säästämistä ja hoitamista.
torstai 19. toukokuuta 2016
torstai 5. toukokuuta 2016
Hankesuunnitelma
Tausta
Suomen metsäkeskuksen läntinen palvelualue osallistuu yhteistyösopimuksella hankkeen toteutukseen. Se osallistuu metsänomistajien ja verkoston pyynnöstä retkeilyihin ja luontoarvoja säästävien metsätaloustoimenpiteiden suunnitteluun. Se myös muokkaa metsävaratietoa ja Metsään.fi palvelun tietoja metsänomistajien tavoitteiden tai toteutuneiden toimenpiteiden mukaiseksi. Tämä toimii pilottina Metsään.fi palvelun kehittämiseksi, jotta metsänomistaja voi jatkossa helpommin ilmoittaa tavoitteensa palveluun ja saada toimenpide-ehdotukset niiden mukaisiksi.
On metsänomistajia,
jotka vaalivat metsänsä luontoa yli lakien ja sopimusten vaatiman ja tekevät
sen omalla kustannuksellaan. Omaehtoinen luonnonsuojelu talousmetsissä
arvioidaan hyvin merkittäväksi metsäluonnon monimuotoisuuden säilymiselle,
mutta ei tarkkaan tiedetä, mikä omaehtoisen metsäluonnon suojelun volyymi on, millaisiin
luontoarvoihin se erityisesti kohdentuu ja miten luontoasenteet kestävät ja
luontoarvot säilyvät kun taloudellinen tilanne ja markkinat muuttuvat tai
omistaja vaihtuu.
METSO-ohjelman
merkittävin ja eniten budjettivaroja vievä metsäluonnon suojelutapa on
arvokkaiden metsänkappaleiden tiukka suojelu. METSOn rahoitusta halutaan
kohdentaa niin, että saatava luonnonsuojelullinen hyöty on mahdollisimman
suuri. Kohdentaminen saadaan sitä paremmaksi, mitä tarkemmin tiedetään
metsänomistajien omaehtoisista suojeluteoista muodostuva tuki metsäluonnon
suojelulle.
Länsi-Suomen
luontoarvoyhdistys Koppelo ry. perustettiin METSOn kokeiluvaiheen vuosina. Sen
jäsenistö koostuu metsänomistajista ja viljelijöistä, joiden tavoitteissa
maisema, luonto ja sen monimuotoisuus ovat keskeisiä. Koppelo veti Maaseudulle
elinvoimaa monimuotoisuudesta (MAAEMO) -hankkeen, joka palkittiin
Maaseutuverkoston parhaat käytännöt -tunnustuksella v. 2010.
Mitä hankkeessa tehdään?Kuva Nora Albrecht |
Hanke etsii
metsänomistajia, joiden metsätalouteen ja metsänomistukseen kuuluu tavallista
enemmän omaehtoista luontoarvojen tunnistamista, kunnioitusta, säästämistä ja
hoitamista. Heistä muodostetaan verkosto, joka kokemuksienvaihdon ja asenteiden
kehittymisen kautta tukee METSOn tavoitteita metsätalouden maalla sen lisäksi,
että parhaat osat metsiä voidaan erikseen sopien suojella pysyvästi METSOn
rahoituksella. Omaehtoinen metsäluonnon suojelu ja hoito tukee myös riistan
elinympäristöjen säilymistä ja parantamista. Kun omaehtoisen metsäluonnon suojelun
kohdentuminen, pysyvyys ja määrä tiedetään, voidaan METSOn resurssit kohdentaa
tiukkaan suojeluun paremmin.
Pääosa hankkeen töistä
tehdään Satakunnassa, pienemmältä osin Varsinais-Suomessa. Kaukaisiakaan
verkostoon mukaan haluavia ei torjuta.
Hankkeessa tavoitellaan
metsänomistajien vapaaehtoisuuteen perustuvaa tilakohtaista metsäluonnon tilan
seurantaa ja raportointia, joka tuottaa vuosittain tilannetietoa metsäluonnon
monimuotoisuuden säilymisestä tila- ja verkostotasolla.
Suomen metsäkeskuksen läntinen palvelualue osallistuu yhteistyösopimuksella hankkeen toteutukseen. Se osallistuu metsänomistajien ja verkoston pyynnöstä retkeilyihin ja luontoarvoja säästävien metsätaloustoimenpiteiden suunnitteluun. Se myös muokkaa metsävaratietoa ja Metsään.fi palvelun tietoja metsänomistajien tavoitteiden tai toteutuneiden toimenpiteiden mukaiseksi. Tämä toimii pilottina Metsään.fi palvelun kehittämiseksi, jotta metsänomistaja voi jatkossa helpommin ilmoittaa tavoitteensa palveluun ja saada toimenpide-ehdotukset niiden mukaisiksi.
Hankkeen töiden ajoitus
Hanke alkaa keväällä
2016. Verkosto perustetaan. Hankkeesta tiedotetaan ammatti- ja yleismediassa,
kutsutaan metsänomistajia mukaan ja käynnistetään retkeilyt verkostoon
ilmoittautuneiden metsissä. Ensimmäisen kesän mittaan on saatu perustava
aineisto siitä, miten yksityismetsissä on luonnonarvoja vaalittu, millä tavoin
ne kohdentuvat ja mikä niiden merkitys on metsäluonnon suojelun kannalta.
Retkeilyyn huonommin sopivana aikana hankkeessa painottuvat tiedottaminen,
yhteydenpito verkoston jäseniin ja metsä- ja ympäristöalan tahoihin. Verkoston jäsenten
kanssa perehdytään Metsään.fi -palveluun, mietitään tulevien
metsänhoitotoimenpiteiden luontovaikutuksia ja luontoarvojen mahdollisimman
hyvää huomioimista.
Vuoden 2017 toiminta
jatkaa samoilla linjoilla kuin hankkeen ensimmäisenä vuonna aloitettiin.
Verkosto on kasvanut ja retkeilytoiminta laajentunut. Saadaan lisää aineistoa,
ja pystytään paremmin kuvaamaan metsänomistajien omaehtoisen luontopanostusten
kohdentuminen ja merkitys. Saadaan ensimmäisiä havaintoja sekä kasvaneesta
luonnonsuojelullisesta asenteesta että metsätalouden toimenpiteistä, joissa
luontoarvot kaikesta huolimatta häviävät tai heikkenevät. Vuosi 2017 on Suomen
itsenäisyyden juhlavuosi, ja se huomioidaan myös hankkeessa.
Vuonna 2018 verkosto
laajenee ja retkeilytoiminta jatkuu edelleen. Saadaan alustavaa käsitystä
siitä, miten metsäluonnon vaaliminen ja hoito ja metsätalouden harjoitus
toimivat yhdessä, miten luontoarvot kehittyvät ja miten ne paikallisesti
heikkenevät. Pystytään näkemään yksityiset metsänomistajat metsäluonnon
suojelun yhtenä toimijana METSO-paletissa. Saadaan kokemuksia, miten
puunostajat ja metsäurakoitsijat reagoivat omistajan luontopainotuksiin ja
miten metsäala kehittyy huomioimaan ne.
Vuonna 2019 hanke
valmistelee lopettamistaan ja tehtävien siirtoa Koppelo-yhdistykselle. Tässä
vaiheessa tiedetään myös, millaiset valmiudet metsä- ja ympäristöhallinnolla on
toimia luontoverkoston kanssa ja vastaanottaa ja tilastoida sen jäseniltä
saamiaan raportteja ja houkutteleeko luontoverkoston toimintamalli vastaaviin
avauksiin myös muualle Suomeen.
ToimintamalliKuva Nora Albrecht |
Hankkeen vetäjätahon
edustajat ja muut luontoverkoston jäsenet ovat metsänomistajia. Hankkeen on
mahdollista muodostaa samankaltaisten haasteiden ja mahdollisuuksien kanssa
askaroiva vertaisverkosto. Kun luontoarvoja tunnistaa ja toivoo niiden
huomioimista naapurin maalla, pitää osoittaa valmiutta toimia omankin metsän
kohdalla vähintään yhtä ansiokkaasti. Vertaistoiminta synnyttää keskinäistä
sitoutumista ja asenteiden kehittymistä paremmin kuin neuvojen vastaanotto ja
noudattaminen.
Hankkeen
vertaisluonnetta kuvaa myös sen suuri talkoo-osuus.
Kokemusten vaihdon ja
asenteiden muodostumisen kannalta tärkein toimintatapa on verkoston jäsenien
metsiin tehtävät retkeilyt. Niihin voivat osallistua muut verkoston jäsenet,
metsä- ja luontoammattilaisia ja tutkijoita.
Mitä hankkeella saavutetaan ja mitä sen
päätyttyä jää jäljelle?
Tavoitteena on, että
metsänomistajien luontoverkostoon kuuluu sen loppuvaiheessa vähintään 200
metsänomistajaa ja heidän omistamiaan metsätiloja yhteisalaltaan n. 5000 ha.
Tällä alueella harjoitetaan metsätaloutta niin, että kunkin metsätilan
luontoarvot ovat maallikkotaidoin ja omistajan näkemyksien mukaisesti
selvitetyt ja otetaan toimenpiteissä mahdollisuuksien mukaan huomioon.
Luonnontilan kehitystä ja muuttumista seurataan ja raportoidaan siitä metsä- ja
ympäristöhallinnolle. Osallistutaan Metsään.fi -sivuston vuorovaikutteisuuden
kehittämiseen.
Hankkeen kehittämän
metsänomistajien luontoverkoston toimintaa vetää hankkeen päätyttyä
Koppelo-yhdistys. Se toimii hankkeen aikana hahmottunein tavoin siinä määrin
kuin ilman palkattua työvoimaa on mahdollista.
Metsänomistajien
omaehtoinen luontoarvojen vaaliminen ja hoito tulee aktiiviseksi osaksi
metsätaloutta ja sen brändiä ja osaksi metsäluonnon monimuotoisuuden
säilyttämistavoitetta METSO-ohjelman kumppanina. Pystytään tarkemmin
hahmottamaan, mikä osa metsäluonnon monimuotoisuutta säilytetään metsälain, sertifioinnin
ja kestävän metsätalouden rahoituslain keinoin, mikä lisäarvo metsänomistajien
omaehtoisista luontoteoista siihen tulee ja mikä on METSO-rahoituksella
toteutettavan tiukan suojelun lisätarve.
Jos metsänomistajien
omaehtoisen luonnon vaalimisen arvo saadaan tiedostetuksi osaksi metsätaloutta
ja metsäluonnon suojelua, on perusteita järjestää aluehallintoa niin, että
metsätilojen luonnontilan kehittymisestä ja muutoksista tullut raportointi saadaan
osaksi metsätilastointia.
Miksi metsänomistajien luontoverkosto on
hankkeena välttämätön ja erinomainen?
METSO-ohjelmaa tullaan
lähivuosina rahoittamaan vähemmän kuin metsäluonnon suojelun tarve
edellyttäisi. Se merkitsee pienempää määrää uusia suojelualueita. Tulee
tarvetta tehostaa metsäluonnon suojelua ja hoitoa metsätalouden maalla ja sovittaa
se ja muu metsätalouden harjoitus mahdollisimman hyväksi yhdistelmäksi.
Metsänomistajien luontoverkosto on yksi vastaus tähän haasteeseen.
Metsän luontoarvoihin
ja luonnonhoitoon liittyvä palvelu on ollut pääosin julkisrahoitteista. Säästöt
voivat vähentää yleistä ja luonnon etua edistävä neuvontaa ja palvelua.
Metsänomistajien luontoverkosto toimii luonnon hyväksi ja samalla niin, että
omistajan metsäänsä kohdistamat hyvinvointiodotukset täyttyvät.
Länsi-Suomen
luontoarvoyhdistys Koppelo ry. on toistaiseksi ainoa suomalainen yhdistys,
jonka jäsenistö ja johto koostuvat yksityisistä metsänomistajista ja jonka
tavoitteena on vaalia metsien luontoarvoja. Koppelon vahvuutena on, että sen
jäsenet voivat kohdata metsänomistajia samalta silmän tasalta, keskustella
heidän kanssaan ja haastaa heitä toimimaan luontoasioissa samoilla linjoilla
tai pistämään vielä paremmaksi.
Lounais-Suomen
alueelliseen metsäohjelmaan on kirjattu toimenpiteeksi "Metsänomistajien
luonnonhoitoverkoston" perustaminen.
Vastauksia kysymyksiin
Mihin metsänomistaja sitoutuu liittyessään
verkostoon ja mitä etuja hänellä verkostossa olemisesta on?
Metsänomistaja liittyy
verkostoon ilmoittamalla ja jää siitä pois vastaavasti. Kaikki metsäänsä ja sen
käyttöön liittyvät ratkaisut hän tekee edelleen itse. Verkostossa olemisesta ja
toimimisesta hänelle koituu kustannuksia vain käytetyn ajan ja kuljetun matkan
vuoksi. Kummastakin hän päättää itse. Laskuja hän ei esitä muille eivätkä muut
hänelle.
Verkoston jäsenenä
metsänomistaja voi osallistua retkeilylle muiden verkoston jäsenten metsiin,
tehdä havaintoja ja keskustella samanhenkisessä porukassa metsätaloudesta,
luonnonsuojelusta ja niiden yhteen sovittamisesta. Toivotaan myös, että hän voi vastavuoroisesti
kutsua muita verkoston jäseniä tutustumaan omiin metsiinsä.
Metsänomistaja voi
saada hanketyöntekijän perehdyttämään häntä Metsään.fi -palveluun, etsimään kanssaan
ratkaisuja säästää luontoa metsätalouden toimenpiteissä ja kirjaamaan niitä
metsänkäyttöilmoitukseen, ohjeistamaan urakoitsijaa, arvioimaan luontokohteiden
säästymistä metsätöissä ym. Kaikki tieto, jota hanketyöntekijä näissä
tapaamisissa saa, jää vain hänelle, ja tietojen edelleen luovutus tapahtuu vain
metsänomistajan luvalla kussakin tilanteessa erikseen sovittuna.
Suositellaan, että
verkoston metsänomistajajäsenet raportoivat metsänsä todetuista luontoarvoista
metsä- ja ympäristöhallinnolle tai sallivat hankkeen raportoida niistä samoin
kuin siitä, miten luontoarvot muuttuvat ajanoloon esim. metsätalouden
toimenpiteiden takia. Verkoston jäsen voi kuitenkin kieltää raportoimisen.
Millainen lähtökohtainen luontoasenne
metsänomistajalta ja millainen suojelullinen lähtötaso hänen metsältään vaaditaan
verkostoon liityttäessä?
Lähtötasovaatimuksia
ei ole. Jonkinmoinen kiinnostus metsän luontoarvoihin ja niiden huomioimiseen
on suotava, mutta jos sitä ei ole, uskotaan, että se kasvaa hankkeen mittaan ja
ansiosta. Kaikki metsät ovat metsäluonnolle tärkeitä. Jos luontoarvoja ei juuri
nyt löydy (yleensä löytyy), niin ajan mittaan ne voivat kehittyä vaikka kuinka
tärkeiksi.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)