Hankeseminaarin esitykset

Hanketyöntekijä Nora Albrecht
https://www.dropbox.com/s/hj795mcexbhamaj/Mets%C3%A4nomistajien%20luontoverkosto%20hankeseminaari%2023.11.2016.pdf?dl=0

Riikka Paloniemi Suomen ympäristökeskus https://www.dropbox.com/s/89fcwdcwbsqv3cg/Mets%C3%A4talous%20ja%20metsien%20suojelu%20maisematasolla.pdf?dl=0

Markus Nissisen MTK https://www.dropbox.com/s/h14g3ly106ot0za/Mets%C3%A4talouden%20kest%C3%A4vyys%20ja%20lis%C3%A4%C3%A4ntyv%C3%A4%20puun%20k%C3%A4ytt%C3%B6.pdf?dl=0

Jarmo Uimosen Metsäkeskus https://www.dropbox.com/s/hj795mcexbhamaj/Mets%C3%A4nomistajien%20luontoverkosto%20hankeseminaari%2023.11.2016.pdf?dl=0

-hanketyöntekijä Nora Albrecht

Haapoja ja hakamaata. Kulttuuriympäristöä, kosteikko ja monimuotoisuutta Pohjois-Savossa

Ari Kumpulainen omistaa metsää Pohjois-Savossa Kiuruvedellä. Alun perin Arin isovanhemmat ovat perustaneet niin sanotun asutustilan, jonka asuinrakennus valmistui 31.11.1957. Kumpulaisen vanhemmat ostivat tilan isovanhemmilta vuonna 1963 ja Ari syntyi tilalla vuonna 1965. Tilalla harjoitettiin maataloutta vuoteen 1995 asti, kunnes vanhemmat muuttivat kaupunkiin 1998. Tila oli autiona vuoteen 2010 asti, jolloin Ari osti sen perikunnalta. Omistukseen kuuluu neljä eri metsäpalstaa, joista on alueita tullut METSOn pysyvään suojeluun vuonna 2013.

Yhteydenpitoa ei METSOn suunnasta ole ollut sen jälkeen. Ari olisi halunnut tukkia vanhoja ojia mutta ei ole saanut asian tiimoilta vastausta. Hän on kuitenkin ollut sopimukseen ja maksettuun korvaukseen tyytyväinen. Yhteensä metsäomaisuus on 65ha, josta 22ha on suojeltu. Arille on selvästi hyvin tärkeää metsän monimuotoisuus, kuin myös metsässä toimiminen luonnonilmiöitä havainnoiden. Voisi siis sanoa, että Arilla on metsä jäänyt veriin.

METSO –suojelussa on kaksi aluetta, joista varsinaisella kotipalstalla on monimuotoisempia alueita, kuin toisella aikoinaan ojitetulla korvella. Tässä postauksessa esittelenkin vain tämän kotipalstan suojellun alueen.

Suojellut alueet ovat laaja-alaisia entisiä hakamaita/metsälaitumia, jotka ovat palautumassa lehdoiksi ja osin lehtomaiseksi kankaaksi. Nämä alueet ovat suurelta osin melko lehtipuustoisia ja niillä on paikoin vanhoja ja järeitäkin edellisen puusukupolven säästöpuuhaapoja ja raitoja. Alueella esiintyy runsaana valtakunnallisesti silmälläpidettävä samettikesijäkälä ja maanomistajan oman havainnon mukaan liito-orava. Kohteessa on paikoin runsaasti metsävirnaa, joka indikoi alueen rehevyyttä ja on lajille melko pohjoinen esiintymä. Alueesta n. 60 % täyttää METSO-ohjelman I- tai II-luokan valintakriteerit. Alueen karttalinkki: http://www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/kartta?zoomLevel=11&coord=482718.818_7074721.111&mapLayers=base_35+100+default,base_2+100+default,90+100+default,24+0+defaul&showMarker=true

Sikapuron kosteikko

Samaiselle kotitilan palstalle on perustettu hyvin suunniteltu kosteikkoalue. Sikapuron kosteikko on mallikosteikko, josta lisätietoja löytyy http://kosteikko.fi/mallikosteikot/pohjois-savo/sikapuro/ ja Facebook –ryhmä https://www.facebook.com/groups/1474708422766884/

Kosteikon tavoitteena on lisätä vesilintujen ja kahlaajien, sekä muun kosteikkoeliöstön elinympäristöä alueella, sekä kerätä yläpuoliselta valuma-alueelta tulevia kiintoaineita ja ravinteita. Lisäksi kosteikko lisää merkittävästi alueen virkistyskäyttöä ja monimuotoistaa maisemaa. Alueen karttalinkki: http://www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/kartta?zoomLevel=11&coord=482765.318_7075056.111&mapLayers=base_35+100+default,base_2+100+default,90+100+default,24+0+default&markers=2|5|ffde00|482758.318_7075068.111|Sikapuron%20kosteikko

Lähteenä on käytetty Ari Kumpulaisen kertomaa, Jari Julkusen tekemää METSO-arviota ja Sikapuron kosteikkosuunnitelmaa http://kosteikko.fi/wp-content/uploads/sites/2/2013/06/Sikapuro_kosteikkosuunnitelma.pdf

Hanketyöntekijä Nora Albrecht

Hankeseminaari 23.11.2016